Korjausrakentamisen markkinat
Consti on yksi Suomen johtavista korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin keskittyneistä yhtiöistä. Consti tarjoaa kattavasti korjausrakentamisen ja talotekniikan sekä valikoidusti uudisrakentamisen palveluita taloyhtiöille, yrityksille ja sijoittajille sekä julkiselle sektorille. Lisäksi tarjontaan kuuluvat palvelu-urakointi sekä huolto- ja ylläpitopalvelut. Toiminta on keskittynyt Suomen kasvukeskuksiin.
Vuonna 2023 talonrakentamisen kokonaismarkkinan arvioidaan supistuneen noin 11 prosenttia edellisvuodesta. Vaikka korjausrakentaminen on huomattavasti vähemmän suhdanneherkkää kuin uudisrakentaminen, myös korjausrakentamisen kasvu taittui.
Korjausrakentamisen kysyntä on ollut pitkään Suomessa tasaista ja korjausrakentamisen markkina-arvo lähes sama kuin uudisrakentamisen. Asuintalojen korjausrakentamisen arvo pysyi vuonna 2023 edellisen vuoden tasolla eli noin 9 miljardissa eurossa. Muun korjausrakentamisen arvo oli edelleen noin 6 miljardia euroa.
Korjausrakentamisesta lähes kaksi kolmasosaa on asuintalojen korjaamista ja siitä arviolta yli puolet ammattimaista korjausta. Asuintalojen korjauksissa korostuu talotekniikka, jonka osuus on noin 40 prosenttia korjausrakentamisen arvosta. Korjausrakentamisen markkina sisältää rakennusten ikään liittyvän teknisen korjaamisen lisäksi paljon muutosrakentamista, kun esimerkiksi vanhoja vajaakäytössä olevia toimistokiinteistöjä muutetaan hotelleiksi tai asunnoiksi tai tilojen käytettävyyttä parannetaan tilajakoa uudistamalla.
Talonrakentaminen supistui vuonna 2023 merkittävästi. Euroconstruct heikensi joulukuun suhdannekatsauksessaan vuoden 2023 arvioitaan merkittävästi kesästä. Joulukuun arvion mukaan uusien asuntojen rakentaminen supistui 37 prosenttia. Korjausrakentamisen Euroconstruct arvioi supistuneen 0,8 prosenttia. Rakennusteollisuus RT arvioi syyskuun suhdannekatsauksessaan korjausrakentamisen vuoden 2023 markkinan kehitykseksi -4 prosenttia ja asuntojen uudisrakentamisen -38 prosenttia. Talonrakentamisen voimakas vähentyminen on seurausta ennen kaikkea asuinrakentamisen tyrehtymisestä poikkeuksellisen kiivaan asuntotuotannon jälkeen. Valmiiden asuntojen kysyntää on hidastanut erityisesti korkotason nousu.
Muu kuin asuntojen uudisrakentaminen vähentyi Euroconstructin mukaan vain 2,6 prosenttia. Kaupallisten tilojen uudisrakentaminen vähentyi selkeästi, mutta esimerkiksi teollisuuden ja varastotilojen rakentaminen ja vihreät investoinnit lisääntyivät. Varasto- ja logistiikkatilojen tarvetta kasvattaa verkkokauppa. Myös toimistorakentaminen kasvoi pääkaupunkiseudulla edelleen voimakkaasti huolimatta toimistojen suhteellisen alhaisena pysyneestä käyttöasteesta. Julkisessa rakentamisessa koulurakentaminen on jatkanut tasaista kasvuaan ja meneillään on useita uusia sairaalahankkeita. Valtakunnallisesti merkittävin sairaalahanke oli Laakson yhteissairaala -hankkeen käynnistyminen.
Asuintalojen korjausrakentaminen supistui Euroconstructin arvion mukaan noin 1,3 prosenttia. Taustalla on asumiskulujen kuten kiinteistöjen ylläpitokulujen ja korkotason voimakas nousu, joka alkoi näkyä asuintalokorjausten kysynnässä jo vuonna 2022. Muiden kuin asuinrakennusten korjausten arvioidaan pysyneen vuonna 2023 lähes edellisen vuoden tasolla. Määrällisesti korjausrakentaminen kuitenkin vähentyi, sillä Tilastokeskuksen mukaan korjausrakentamisen hinnat nousivat keväällä 2023 noin 12 prosenttia.
Euroconstructin ennusteen mukaan korjausrakentamisen markkina pysyy vuonna 2024 vuoden 2023 tasolla. RT ennustaa korjausrakentamiselle noin prosentin laskua. Euroconstructin ennusteen mukaan asuintalokorjausten arvo kasvaa hieman ja vastaavasti muun korjausrakentamisen arvo hieman pienenee.
Markkinarakenne Suomessa ja toimialaan vaikuttavat tekijät
Sekä uudis- että korjausrakentamisen näkymiä heikentävät rakennuskustannusten ja korkojen nousu, korjausrakentamisessa lisäksi kiinteistöjen ylläpitokulujen kallistuminen. Sekä asunto-osakeyhtiöt että institutionaaliset vuokranantajat ovat siirtäneet suuria remonttejaan viimeisen parin vuoden aikana.
Tarvelähtöisessä korjaamisessa suurimpia remontteja ovat asuintaloissa julkisivukorjaukset ja linjasaneeraukset. Linjasaneerausten määrä ja arvo on kasvanut pitkään muuta korjausrakentamista nopeammin, ja kasvun odotetaan jatkuvan vielä joitakin vuosia. Kasvua ylläpitää putkiremontti-ikään tulleiden asuinrakennusten suuri määrä. 1960-luvun kerrostalojen merkitys on ollut talotekniikkakorjauksissa pitkään suurin. Nyt korjausiässä ovat 1970-luvulla rakennetut kiinteistöt, joissa on asuntoja pinta-alallisesti eniten sekä osin jo 1980-luvun kiinteistöt, joita on muun muassa runsaan rivitalorakentamisen vuoksi lukumäärällisesti eniten. Teknisten korjaustarpeiden rinnalla talotekniikalla parannetaan asumismukavuutta.
Putkiremonttien lisäksi kasvua talotekniikkamarkkinoille tuo lämmityksen kallistuminen ja vihreä siirtymä. Tähän asti energiatehokkuutta on parannettu paljolti muun korjausrakentamisen yhteydessä, mutta nopeasti noussut energian hinta ja hiilineutraaliustavoitteet ovat kasvattaneet kiinnostusta erillisiä energiaremontteja kohtaan.
Taloteknisten korjausten lisäksi monilla taloyhtiöillä on kasvava tarve julkisivukorjauksille, jotka ovat usein jääneet taloudellisista syistä putkiremontin jalkoihin. Ilmastonmuutos lisää merkittävästi julkisivuremonttien ja julkisivuun liittyvien huoltopalveluiden tarvetta. Kattojen, räystäiden, pellitysten ja ehjän julkisivun merkitys kasvaa, kun talvet muuttuvat kosteammiksi, viistosateet lisääntyvät ja sään ääri-ilmiöt voimistuvat. Julkisivuremonttien tarvetta lisää myös korjausikään tulleiden 1970- ja 1980-luvun asuintalojen suuri määrä.
Liike- ja toimistotilojen korjaustarvetta lisäävät rakennusteknisten ja ympäristötavoitteisiin liittyvien korjausten rinnalla tilatarpeiden muuttuminen.
Kokonaisuutena korjausrakentamisen tarvetta ylläpitävät sekä rakennuskannan ikääntyminen että globaalit megatrendit kuten kaupungistuminen, väestön vanheneminen, työskentelytapojen ja vähittäiskaupan muutokset sekä kestävän kehityksen tavoitteet. Korjausrakentaminen on keskeisessä asemassa rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämisessä, sillä uusien rakennusten määrä kasvaa vain noin prosentin vuodessa.
Sekä uudis- että korjausrakentaminen keskittyvät Suomessa edelleen voimakkaasti kasvukeskuksiin.
Kilpailijakenttä
Korjausrakentamisen markkina on hyvin pirstaloitunut Suomessa. Suurten rakennusliikkeiden toiminta on painottunut uudisrakentamiseen, missä projektit ovat keskimäärin selvästi korjausrakentamista suurempia. Korjausrakentamisessa toimii lukuisia pieniä toimijoita, jotka ovat yleensä keskittyneet vain yhteen korjausrakentamisen segmenttiin.
Consti oli vuonna 2022 Rakennuslehden elokuussa 2023 julkaistun selvityksen mukaan korjausrakentamisen liikevaihdolla mitattuna Suomen suurin korjausrakentaja. Consti erottuu kilpailijoistaan myös korjausrakentamisen kattavalla palvelutarjonnalla huoltotöistä ja pienurakoinnista monivuotisiin miljoonien eurojen urakoihin.